Explore
Also Available in:

Jumala ja avaruusolennot

Olemmeko yksin vai onko elä­mää myös muu­alla maa­ilman­kaik­keu­des­sa?

629-pleiadesKuva: David Malin (AAO), ROE, UKS Telescope, via apod.nasa.gov

Kirjoittaja Werner Gitt

Alkuperäisjulkaisu: Creation 19(4):46–48, syyskuu 1997
Julkaistu suomeksi: Luominen–lehti nro 2, s.22–23, 2011

Tarinat lentävistä lautasista ja ta­paa­mi­sis­ta ava­ruus­olen­to­jen kanssa ovat jo vuo­si­kym­men­ten ajan ai­heut­ta­neet spe­ku­laa­tiota maa­pal­lon ulko­puo­li­ses­ta elä­mästä. Myös va­ka­vas­ti otet­ta­vam­mat lähteet ovat lisän­neet vettä myl­lyyn. Elo­kuus­sa vuon­na 1996 NASA:n (National Aero­nautics and Space Ad­mi­nis­tration eli Yh­dys­va­ltain kan­sal­linen ilmailu- ja ava­ruus­hal­litus) tut­ki­jat uskot­teli­vat löy­tä­neensä to­dis­tei­ta yksin­ker­tai­sis­ta eli­öis­tä meteo­rii­tis­ta, jonka väi­tet­tiin ole­van Mar­sis­ta.

Tämän jälkeen ‘näyttö’ elä­mästä ‘Mar­sin ki­ves­sä’ on menet­tä­nyt suo­sio­taan tieteel­lisissä pii­reis­sä.1 Siitä huoli­matta tuo Etelä­man­te­reelt­a löy­det­ty kah­den kilon pai­noi­nen kivi sai aikaan uuden ‘Mars-kuumeen’. Pian löy­dön jäl­keen ame­rik­ka­laiset, eu­roop­pa­lai­set, ja­pa­ni­lai­set ja venä­läiset suun­nit­te­li­vat paria­kym­mentä han­ket­ta seu­raa­viksi 20 vuo­dek­si tut­kiak­seen naa­pu­ri­pla­neet­taam­me, joka on lähim­mil­lään noin 78 mil­joo­nan kilo­metrin päässä meistä.

Samaan aikaan usko maa­pallon ul­ko­puo­li­seen älyk­kyy­teen jat­kaa kas­vuaan lähes us­kon­nol­lisella kiih­key­dellä.

UFOaalto

Harvardin yliopiston psykiatrian pro­fes­sori John E. Mack herätti maa­il­man­laa­juista huo­mi­ota ke­rät­tyään aineis­ton ihmi­sistä, jotka väit­ti­vät jou­tu­neen­sa ‘ava­ruus­olen­tojen siep­paa­mik­si.’

Lisäksi julkisuuteen tuli filmi, jossa väitettiin ku­va­tun ava­ruus­olen­non ruu­miin­avaus­ta. Olen­non sa­not­tiin syök­sy­neen ava­ruus­aluk­sel­laan maahan Ros­wel­lis­sa, New Mexi­cos­sa, lähellä Yh­dys­val­tain ilma­voi­mien tu­ki­koh­taa. Sumea filmi, jonka useim­mat ovat hylän­neet ilmei­sen karkeana väären­nök­se­nä, oli silti­kin suu­rin ve­to­naula vuon­na 1995 Saksan Düssel­dorfissa pide­tyssä Maa­il­man UFO­kon­gres­sis­sa.

Sitten tuli elokuva In­de­pen­den­ce Day, joka kertoi ‘ava­ruus­olen­tojen tun­keu­tu­mises­ta maa­han’. Elo­kuvan ensi-ilta­vii­kol­la sen brut­to­tulot olivat suu­rem­mat kuin min­kään aiem­min esi­te­tyn elo­ku­van.

Luke Rauscher cc-by-w.0 via Wikimedia629-et
Elokuvat, joissa on rea­lis­ti­sia ‘ava­ruus­olen­toja’, kuten me­nes­tys­te­kijä E.T., ovat aut­ta­neet rajan hä­mär­ty­mi­ses­sä fanta­sian ja to­del­li­suu­den välillä.

Saksassa tehty mie­li­pide­tut­ki­mus pal­jas­ti, että 17% väes­tös­tä uskoi ava­ruus­alus­ten vie­rai­lui­hin, ja 31% uskoi muil­la ga­lak­seilla ole­van älyl­listä elä­mää.

Mitä kristittyjen tulisi ajatella UFOtari­nois­ta?

1. Tiede

(a) ‘Avaruusolentoihin’ ei ole ollut ainut­ta­kaan kon­tak­tia.

Vuonna 1900 Ranskan tie­de­aka­temia tarjosi 100 000 frangia pal­kin­nok­si sille, joka saisi en­sim­mäi­se­nä yh­tey­den ava­ruus­olen­tojen si­vi­li­saa­tioon—kun­han vain ava­ruus­olen­to ei olisi Mar­sista, sillä aka­te­mia oli va­kuut­tunut mar­si­lai­nen si­vi­li­saa­tion ole­mas­sa­olos­ta!

‘Pienistä vih­reis­tä mie­histä’, tai muun­kaan­lai­ses­ta elä­mästä, ei kuiten­kaan ole löy­det­ty jäl­keä­kään yh­del­tä­kään pla­nee­tal­ta, jota ava­ruus­luo­tai­mem­me ovat kyen­neet tut­ki­maan.

Tästä huolimatta useat astro­nomit ajat­te­le­vat, että koska elä­mä kehit­tyi tääl­lä maa­pal­lol­lam­me, sen on täy­ty­nyt ke­hit­tyä myös jon­kin muun ava­ruu­des­sa ole­van tähden lähei­syy­des­sä. Ame­r­ikas­sa SETI:n (Search for Extra Ter­res­trial Intelli­gence eli Maa­pal­lon ulko­puo­li­sen älyn etsintä) tut­kijat ovat kar­toit­ta­neet tarkasti täh­ti­tai­vas­ta ja etsi­neet tur­haan älyk­käiden olen­tojen vies­tejä.

(b) Olosuhteiden pitää olla ‘juuri oikeat.’

Elämä planeetoilla voisi sel­viy­tyä vain erit­täin tiuk­kojen vaa­ti­mus­ten täyt­tyes­sä. Pla­nee­tan tulisi esi­mer­k­iksi olla juuri oi­ke­alla etäi­syy­dellä aurin­koon­sa näh­den, jottei olisi liian kuuma eikä liian kylmä.

On vähintäänkin erittäin epä­to­den­nä­köis­tä, että yksi­kään mui­den tähtien ympärillä ole­vista pla­nee­toista pystyisi täyt­tä­mään kaik­ki elä­mään vaa­dit­ta­vat kri­teerit. Jos jollakin pla­nee­tal­la on juoksevaa vettä, on se vielä täysin riit­tä­mä­tön­tä, huoli­matta siitä innos­tuk­sesta, joka heräsi, kun ha­vait­tiin, että vettä voisi mahdolli­sesti olla Jupi­terin kuun, Europan, pin­nalla.

(c) Elämä ei missään tapauksessa voi syntyä itsestään.

Elottomista kemikaaleista ei voi muo­dos­tua eläviä eliöitä ilman luovaa älyk­kyyttä.2 Ilman perä­tön­tä kehitys­opil­lis­ta arvailua UFOlo­gialla ei olisi nykyi­sen­kal­tais­ta voi­ma­kas­ta otetta ih­mis­ten mie­lis­sä.

(d) Valtavan suuret etäisyydet.

Vaikka oletettaisiinkin elämää esiin­ty­vän jos­sa­kin muu­alla maa­il­man­kaik­keu­des­sa, näyttää ava­ruus­olen­to­jen vie­rai­lu maa­pal­lol­la, sel­lai­se­na kuin UFO­ra­por­teis­sa väite­tään, käy­tän­nön syistä mah­dot­to­mal­ta toteuttaa. Etäi­syy­det (ja sen vuoksi myös toden­nä­köiset mat­kus­tus­ajat) ovat käsit­tä­mät­tö­män suuret.

Maapalloa lähinnä oleva tähti, Proxima Cen­tau­ri, on jo 40,7 miljoonan mil­joo­nan kilo­metrin pääs­sä. Apollon lento­matkat kuuhun kestivät kolme päivää. Tällä samalla no­peu­della kes­täisi 870 000 vuotta, jotta lähin tähti saa­vu­tet­tai­siin. Tie­ten­kin no­peam­pia (eten­kin mie­hit­tä­mät­tö­miä) ava­ruus­luo­tai­mia voi­tai­siin tehdä. Jopa niin­kin us­ko­mat­to­mal­la no­peu­del­la kuin kym­me­nes­osa valon­no­peu­desta, matka kestäisi 43 vuotta. Tällaiseen kiihtyvyyteen tar­vit­tai­siin kuiten­kin suun­naton määrä energiaa, joka vastaisi suurin piirtein maailman suu­rim­man vesi­voi­ma­lai­tok­sen säh­kön­tuo­tanvnon nel­jän päi­vän aikana.

Lisäksi jokaisessa avaruuden kuu­tio­ki­lo­met­ris­sä on ar­viol­ta 100 000 si­li­kaa­tis­ta ja jäästä koos­tu­vaa pöly­hiuk­kasta, jotka pai­na­vat vain kym­me­nes­osa­gram­man. Täl­lais­el­la no­peu­del­la ava­ruus­alus kui­ten­kin tu­hou­tuisi, jos se tör­mäi­si yhteen­kään näistä pie­nistä hiuk­ka­sis­ta.3

2. Raamattu

(a) Raamattu ei mai­nit­se ‘avaruus­olentojen’ vierai­luja.

Raamattu, joka on ilmoi­tettua ja kir­joi­tettua Juma­lan Sanaa, opet­taa elä­män ole­mas­sa­olon ole­van mah­dol­lis­ta vain luo­mi­sen kaut­ta. Vaik­ka muilla ga­lak­seilla olisi­kin ole­mas­sa maan­kal­taisia pla­neet­toja, voisi niillä esiin­tyä elä­mää vain, jos Luoja olisi sitä sinne luonut. Jos Ju­ma­la olisi teh­nyt niin, ja jos nämä olen­not oli­si­vat tulos­sa luok­sem­me vie­rai­lulle jona­kin päi­vä­nä, Hän ei var­masti olisi jättä­nyt il­moit­ta­mat­ta asi­asta meille.

Jumala on kertonut meille melko tark­koja yksi­tyis­koh­tia tule­vai­suu­desta—esi­mer­kik­si Jee­suk­sen ta­kai­sin­tu­lo­sta—sekä joita­kin yksi­tyis­kohtia maa­il­man­lo­pus­ta. Jos­sa­kin tu­le­vai­suu­den vai­hees­sa maa­il­man­kaik­keus kääri­tään ko­koon niin kuin kir­ja­kää­rö (Jes. 34:4, Ilm. 6:14). Jos Jumala olisi luo­nut elä­viä olen­toja myös muu­alle, niin tämä tapah­tuma luon­nol­li­ses­ti tu­ho­aisi niiden­kin asuin­paikan. Aada­min synti sai aikaan koko luoma­kun­nan kiro­tuksi tule­misen. Miksi silloin näillä ole­nnoi­lla, jotka eivät ole Aadamin (syntistä) sie­men­tä, olisi osa ki­rouk­sen alai­se­na ole­vaan luo­ma­kun­taan, sekä myös osa Jee­suk­sen—vii­mei­sen Aada­min—aikaan­saa­maan ennal­lis­ta­mi­seen? Tämä kaikki vaikut­taisi ta­vat­to­man ou­dolta.4

(b) Tähtien tarkoitus.

Tähtien luomisen syitä on an­net­tu useis­sa Raa­ma­tun koh­dissa, ei aino­astaan tun­ne­tus­sa Psal­mis­sa 19 (Psalmi 19) vaan eri­tyi­sesti luo­mis­ker­to­muk­ses­sa. Ensim­mäi­sessä Moo­sek­sen kirjassa (1 Mooses 1:14) lukee näin: ‘Ja Jumala sanoi: Tulkoot valot tai­vaan­vah­vuu­teen erot­ta­maan päi­vää yös­tä, ja ol­koot ne merk­keinä osoit­ta­mas­sa aiko­ja, päi­viä ja vuo­sia…’

Tästä siis huomaamme täh­tien ole­van maa­pal­lol­la ole­vaa ihmis­kun­taa varten. Sen lisäk­si luo­mis­jär­jes­tyk­sestä (en­sim­mäi­se­nä päivänä maa ja vasta nel­jän­tenä päivänä kaikki täh­det) on help­po nähdä Raa­ma­tul­lisen todis­tuk­sen pää­sisäl­tö, luo­mi­sen tar­koi­tuk­sen kes­ki­pis­tee­nä on ainut­laa­tui­sesti tämä maa­pallo.

629-1967-British-flying-saucer-hoax
Sarja ‘lentäviä lautasia’ aiheutti levot­to­muut­ta Etelä-Englan­nissa, ennen niit­ten pal­jas­ta­mista hui­jauk­sena, si­sään­ra­ken­net­tu­jen paris­tojen ja kaiut­ti­mien ääni­te­hos­teil­la.

3. Entä UFOt sitten?

Kuinka sitten tulisi ymmär­tää UFO­ilmiö ja kaikki siihen liit­ty­vät ‘mai­nos­tem­put’? Sak­sa­lai­nen Focus lehti sanoo, että ‘90 % UFO­rapor­teis­ta paljas­tuu hum­puu­kik­si, mutta loppua 10 % ei ole help­po si­vuut­taa.’5 ‘Hum­puuk­ki’ viit­taa luon­non­ilmi­öihin, kuten tai­vaan­kap­paleisiin, yti­men­sä­vyi­siin pil­viin, pallo­sa­la­miin ja ihmi­sen teke­miin esi­nei­siin, kuten heh­ku­viin tähystys­pal­loi­hin.

Artikkeli lainasi sosiologi Gerald Eberleinin sanoja:

‘Tutkimukset ovat osoit­ta­neet, että ih­mi­set, jotka ei­vät kuulu mi­hin­kään kirk­koon, mutta jotka väit­tä­vät ole­vansa us­kon­nol­li­sia, ovat erityi­sen herk­kiä usko­maan mah­dol­li­seen ava­ruus­olen­to­jen ole­mas­sa­oloon. Heille UFO­lo­gia on uskon­non kor­vike.’ 6

Raamattu menee jonkin verran syvem­mälle täs­sä asias­sa tuo­den esiin toi­sen­laisen syyn ja seu­rauk­sen: Toi­ses­sa Tes­sa­lo­ni­ka­lais­kir­jees­sä (2 Tess. 2:9-11) sano­taan

… ‘tuo, jonka tulemus ta­pah­tuu saa­ta­nan vai­ku­tuk­ses­ta val­heen kaikella voi­mal­la ja tun­nus­teoil­la ja ihmeil­lä ja kai­killa vää­ryy­den viet­te­lyk­sillä niille, jotka jou­tu­vat ka­do­tuk­seen, sen­täh­den ettei­vät otta­neet vas­taan rak­kaut­ta to­tuu­teen, voidak­sen­sa pe­las­tua. Ja sen­täh­den Jumala lä­het­tää heille väke­vän eksy­tyk­sen, niin että he us­ko­vat val­heen’…

Raamattu antaa kuvauksen kaik­kia elä­viä kos­ke­vas­ta todel­lisuu­desta. Elävä Ju­mala il­moit­taa kolmi­yh­tei­syy­ten­sä: Isänä, Poi­ka­na ja Py­hänä Hen­kenä. Tai­vaan enke­lit­kin palve­le­vat maan ihmis­sukua.

On olemassa toinen todellisuus—pa­ho­lai­nen ja demonit. Efe­so­lais­kirje (Ef. 2:2) ker­too ‘il­ma­val­lan hal­lit­si­jas­ta’, joka hal­lit­see maa­pal­loa.

Paholaisella on oma pe­tos­vali­koi­mansa mo­nen­lais­ten ok­kult­ti­sten har­joi­tus­ten ja us­kon­nol­lis­ten ritu­aalien muo­dossa. Voi­si­ko olla niin, että näiden se­lit­tä­mät­tö­mien ra­port­tien takana oli­si­kin pa­him­man pet­tä­jän työ?7 UFO­rapor­tit jää­vät edel­leenkin epä­mää­räi­sik­si ja to­dis­ta­mat­to­mik­si. Ihmi­siä, jotka eivät tunne Kris­tusta, kieh­tovat kai­ken­lai­set vai­keas­ti se­li­tet­tä­vis­sä olevat ilmiöt. Jee­sus va­roit­taa­kin kris­tit­tyjä Mat­teu­ksen evan­ke­liu­missa (Matt. 24:4): ‘Kat­so­kaa, ettei kukaan teitä ek­sytä.’ Mikä sitten on pa­ras­ta vasta-ainet­ta petok­sille? Paa­vali kehot­taa meitä Toisessa Ti­mo­teus­kir­jees­sä (2 Tim. 2:15) tutki­maan (Ku­ningas Jaakon kään­nök­sen mu­kaan) Raa­mat­tua, jotta ‘oikein jake­li­sim­me to­tuu­den sanaa’.

629-dishDeep Space Network -antenni, Canberra,
kuva via nasa.gov

Salaisia tukikohtia…? Peittelyä…?

Monet UFOintoilijat levittävät myyttiä Yh­dys­val­tain sa­lai­sis­ta ava­ruus­olen­to­ko­keista—ajatus, jota elokuva Inde­pen­dence Day vahvisti. Kuiten­kin sel­lais­ten ateis­tien, kuten edes­men­neen Carl Saganin in­noit­ta­ma­na Yh­dys­vallat on käyt­tänyt mil­joonia dollareita ‘tuolla jos­sa­kin’ olevien älyk­käiden ava­ruus­olen­to­jen elon­merk­kien etsi­mi­seen. Monet muut­kin Sa­ga­nin kal­taiset kehi­tys­oppia kan­nat­tavat huma­nis­tit usko­vat pala­vasti, että äly­kästä elä­mää on kehit­tynyt maa­pal­lon lisäksi ‘tuolla jos­sakin’ ja he tar­rau­tui­si­vat mihin tahan­sa koviin to­dis­teisiin, jotka tuki­si­vat tätä aja­tusta. Kan­nat­taa ottaa huo­mioon median kiih­keys ‘elämää Marsin kives­sä’–fias­kossa. Tun­tuu epä­uskot­ta­val­ta kuvi­tella, että sitä paljon jän­nit­tä­väm­pi löytö pidet­täi­siin salat­tuna vuosi­kym­men­ten ajan.

Lähdeluettelo ja kommentit

  1. J.D. Sarfati, Life on Mars? Creation 19(1):18–20, December 1996–February 1997; Life from Mars? Journal of Creation 10(3)293–296, 1996; Bob Holmes, ‘Death knell for Martian life’, New Scientist 152(2061/2):4, 21–28 December, 1996. Palaa tekstiin.
  2. Kreationistien kritiikkiä kehitys­opil­lista elä­män alku­perää kos­ke­vista teori­oista: S.E. Aw, The origin of life: A critique of current scientific models, Journal of Creation 10(3):300–314, 1996; J.D. Sarfati, Self-replicating enzymes, Journal of Creation 11(1):4–6, 1997. Aihet­ta on käsi­telty perus­teelli­sesti kir­jassa: C.B. Thaxton, W.L. Bradley and R.L. Olsen, The Mystery of Life’s Origin, Philosophical Library Inc., New York, 1984. Katso myös Q&A: Origin of Life. Palaa tekstiin.
  3. Tämä tarkoittaa, että on hyvin pieni mah­dol­li­suus törmätä tällai­seen hiuk­ka­seen jo­kais­ta mat­kus­tettua kilo­metriä kohden, mutta näin suu­ril­la etäi­syyk­sillä mah­dol­li­suus muut­tuu lähes var­maksi asiaksi. Palaa tekstiin.
  4. Lisäksi ei ole mitään jär­keä aja­tel­la, että Jee­sus olisi kuol­lut ava­ruus­olen­tojen puo­les­ta, koska Jeesus tuli ihmi­seksi ja pysyy iäti Jumala–ih­mi­se­nä ollen Vapah­ta­jam­me. Koko luo­misen tarkoitus keskit­tyy ih­mis­kun­taan, josta jot­kut tule­vat ole­maan Kris­tuk­sen mor­sia­mena halki ikui­suu­den. Kristuk­sella ei ole monta mor­si­anta. Palaa tekstiin.
  5. Hallo Erdling, Ufologie, Focus 45:254, 6 November 1995. Palaa tekstiin.
  6. Viite 5, s. 252. Palaa tekstiin.
  7. William Alnor, joka on kult­ti­asian­tuntija ja palkin­toja voit­tanut toi­mit­ta­ja on tut­kinut UFOil­mi­ötä mo­nien vuo­sien ajan. Hänen kirjansa UFOs in the New Age (Baker Book House) do­ku­men­toi hänen tut­ki­muk­siaan, joiden mukaan UFOilmi­öllä on ok­kult­ti­nen alku­perä. Palaa tekstiin.