Explore
Also Available in:

On olemassa kosmologiaa ja sitten on oikeaa tiedettä!

Kirjoittaja: 

Alkuperäisjulkaisu: Creation 38(1) s.20–21 tammikuu 2016
Julkaistu suomeksi: Luominen–lehti nro.23, s.24–25, 18 marraskuun 2016

Fysiikan alalla, jolla itsekin työsken­telen, on kahdentyyppisiä tiedemiehiä. Fyysikkoja, jotka tekevät kokeita laboratorioissa ja astro­fyysikkoja (tai kosmologeja), jotka käyttävät maailman­kaik­keutta ‘labora­torionaan’. Molemmat rakentavat matemaattisia malleja kuvatakseen havaintojaan. Molemmat testaavat, sopivatko havainnot heidän malleihinsa.

cosmology

Laboratoriokokeita tekevä (tyyppi 1) voi kuitenkin säädellä kokeitaan tavalla, joka on mahdotonta astrofyysikolle. Laboratoriossa voi esimerkiksi lähettää valosignaalin ja mitata vasteen järjes­tel­mässä, eli nähdä, mitä tapahtuu. Astro­fyysikot (tyyppi 2) eivät voi olla samalla tavalla vuorovaikutuksessa maailman­kaikkeu­desta tekemiensä havaintojen kanssa.

Historiallinen tiede astro­nomiassa

secular-astronomer
Maallistuneet tähti­tieteilijät (astrofyysikot) tekevät uniformi­tarianistisia oletuksia, kun he tulkitsevat teleskooppei­hinsa valona tulevaa aineistoa.

Aurinkokuntaa tutkimaan on lähetetty useita luotaimia. Esimerkiksi NASA:n Deep Impact ‑luotain1 ampui 370–kiloisen kupariam­muksen komeet­taan2 ja mittasi siitä irronneen aineen spektrin.3 Euroopan avaruus­järjestön (ESA) Rosetta-avaruus­luotaimesta lähetettiin myös Philae-robotti­laskeu­tuja komeetan4 pin­nalle ja se teki ensim­mäistä kertaa suoria mittauksia komeetan pintaraken­teesta. Tällaiset mittaukset ovat verratta­vissa niihin, joita kokeellisen tieteen tekijät suorittavat labora­torioissaan. ESA:n internet ‑sivustolla oleva Rosettan tutkimus­suunnitelma paljastaa kuitenkin, millainen (kumman tyyppinen) tiede on kyseessä (korostus lisätty):

Rosettan ensisijainen tavoite on auttaa ymmärtämään Aurinko­kunnan alkua ja evoluutiota. Komeetan rakenne heijastaa Aurinkoa edeltäneen tähtisumun rakennetta, josta Aurinkokunnan planeetat ja Aurinko syntyivät yli 4,6 miljardia vuotta sitten. Näin Rosettan ja sen laskeutuja­yksikön tekemä syventävä analyysi komeetta 67P/Chur­yu­mov-Gerasi­men­kosta antaa olennaista tietoa siitä, miten Aurinkokunta muodos­tui.5

Nämä olivat tutkijoiden peruslähtö­kohdat. Tutkimus­suunnitelma paljastaa, että Rosetta-ohjelman toteuttaneet tiedemiehet, uskovat, että Aurinkokunta kehittyi tähti­sumusta yli 4,6 miljardia vuotta sitten. Tämä on heidän perus­lähtökohtansa, mutta sitä ei voi toistaa labora­toriossa. Komeetan pinnan näytteet eivät voi vahvistaa tätä oletusta, mutta tutkijat uskovat, että komeetan rakennus­aineista tehdyt mittaukset auttavat heitä ymmärtämään Aurinkokunnan alkuperää heidän alkuperäisen oletuksensa mukaisesti.

Menneistä tapahtumista ei voi tehdä suoria havaintoja, vaikka tutkittavaa rakennus­ainetta saataisiin kuinka paljon tahansa. Aina on oletettava jotakin. Esiin saadun komeetan rakennus­aineen merkitys on aina tulkinnan­varaista.

Astrofysiikan tapauksessa voisi ajatella, että tutkija havainnoi menneisyyttä, koska kaukaa maailman­kaik­keu­desta kaukoputkeen tulevan valon oletetaan matkanneen miljoonien tai miljardien vuosien ajan. Tässäkin tietämyk­semme on rajallista.

Uniformi­tarianistiset oletukset

15470

(Tyypin 2) Astrofyysikot, eivät voi olla vuorovaiku­tuksessa maa­ilman­kaik­keu­den kanssa. Vuosi­miljardit ovat olennainen osa heidän tulkintojansa, kun Luoja on jo ennalta suljettu pois.

Maallistunut tähtitieteilijä uskoo uniformi­tarianismin mukaisesti, että hänen maapallolla olevaan kaukoput­keensa tuleva valo on lähtenyt kohteestaan tasaisella 300 000 kilometrin sekunti­nopeudella vuosi­miljardeja sitten ja mitään suhteelli­suusteorian mukaista ajan venymistä ei ole tapahtunut (ilmiö, jossa kellot kulkevat eri nopeutta maailman­kaikkeuden eri kolkissa).6 Vasta tehtyään tämän oletuksen hän voi tehdä lisäoletuksen, mutta ei voi varmuudella tietää, että hänen havaitse­mansa valo on peräisin menneeltä ajalta miljoonia tai miljardeja vuosia sitten. Voiko tätä oletusta testata? Se on mahdotonta! Tämä astrofysiikan/kosmologian alue ei ole suoraan todistetta­vissa millään kokeellisen tieteen menetelmällä.

Tämä ongelma on kiistaton ja koskee kaikkia Aurinko­kunnan ulkopuolisia havaintoja. Emme voi käydä siellä tekemässä mittauksia. Galaksien ja maailmankaikkeuden muiden säteily‑ ja valonlähteiden koko ja etäisyys sekä niiden oletetut iät ovat niin valtavia, että kaikki mitattu on kuin yhden valokuvan ottamista; se kuvaa vain yksittäistä hetkeä.

Tähtitieteilijät vain havainnoivat eivätkä he voi vuorovaikuttaa kokeisiin kuten labora­toriossa kokeita tekevä fyysikko voi tehdä. Samalle havainnolle tehtävien useiden erilaisten tulkintojen mahdolli­suus vaikeuttaa entisestään astro­fyysikkojen ja kosmologien työtä. Heidän tieteensä on kovin vajavaista, koska he eivät voi olla vuoro­vaiku­tuk­sessa tutkimus­kohteidensa kanssa (jotka saattavat käsittää koko maailman­kaik­keuden). James Gunn, yksi Sloan-kartoituksen perustajista totesikin:

”Kosmologia voi vaikuttaa tieteeltä, mutta se ei ole tiedettä. … Eräs tieteen perusperi­aatteista on toistettavien kokeiden teke­minen, mitä ei kosmo­logi­assa voi tehdä.”7

Johtopäätös

12032-Rosetta
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) avaruusalus, Rosetta, lähetti robottilaskeutujan komeetta 67P/ Churyumov-Gerasimenkolle.

Astrofysiikan ja kosmologian perus­olettamukset ovat filosofisia. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää. Tutkimusta ei voi tehdä ilman lähtökohtaa, jolle malli rakennetaan. Yksilön maailman­katsomus rakentuu joukosta todista­mattomia filosofisia olettamuksia (joita kutsutaan ennakko­käsityksiksi tai aksioomiksi). Jokaisella on maailman­katsomus. Se perustuu siihen, mitä ympäröivästä maailmasta ja sen alusta uskotaan.

Eroan muista siinä, että maailman­katsomukseni perustuu raamatulliseen totuuteen, jonka mukaan Jumala, Luoja, loi maailman­kaikkeuden noin 6 000 vuotta sitten. Se ei ollut sattuman, kuvitteellisen tai oletetun tyhjiössä tapahtuneen kvantti­heilahtelun tai minkäänlaisen alku­räjäh­dyksen tulosta. Maailman­kaikkeus on suunniteltu ja sen päämäärän Jumala kertoo meille Raamatussa.

Vallitseva kosmologinen käsitys maailman­kaikkeudesta ja sen synnystä perustuu ateistiseen maailman­kuvaan. Siinä ei ole tilaa Luojalle, ja se perustuu yksinomaan siihen, mitä ihminen voi itse havainnoida. Siksi on ollut pakko turvautua monenlaisiin korjaus­kertoimiin8, jotta malli sopisi maailman­kaikkeudesta tehtyihin mittaus­tuloksiin.

Lähdeluettelo ja kommentit

  1. NASA julistaa Deep Impact ‑komeetan­metsästystehtävän loppuneen, spaceflight101.com, syyskuu 2013. Palaa tekstiin.
  2. Komeetta Tempel 1. Palaa tekstiin.
  3. Mitä on spektroskopia? solarsystem.nasa.gov, vierailtu helmikuussa 2015. Palaa tekstiin.
  4. Komeetta 67P/Churyumov-Gerasimenko. Palaa tekstiin.
  5. Rosettasta usein kysytyt kysymykset, esa.int, luettu helmikuussa 2015. Palaa tekstiin.
  6. Liikkeen ja painovoiman vaikutukset aikaan ovat mitattavia ja testattavia tieteellisiä ilmiöitä. Palaa tekstiin.
  7. Cho, A., A singular conundrum: How odd is our universe? Science 317:1848–1850, 2007. Palaa tekstiin.
  8. Hartnett, J.G., Onko ‘pimeä aine’ ‘tuntematon jumala’? Creation 37(2):22–24; Hartnett, J.G., Big bang ‑uskomukset: Myytti murrettu! Creation37(3):48–51, heinäkuu 2015; Palaa tekstiin.